Agrimedia.fi 25.10.2024
Virolainen Paul-Tech toi Suomen markkinoille kolme vuotta sitten maaperäanturin, maa-aseman, joka mittaa maan kosteutta, lämpötilaa ja maan suolaväkevyyttä, ja samalla ilman lämpötilaa ja kosteutta.
”Antureita on kehitetty ja tutkittu tieteellisesti Virossa 30 vuotta. Ne mittaavat maan sähköisiä ominaisuuksia”, yrityksen toimitusjohtaja Mikk Plakk sanoi lanseerausvaiheessa.
Anturit mittaavat tiedon kahden tunnin välein kahdesta eri syvyydestä ja lähettävät sen langattomasti pilveen.
MaatalousKonemessuilla Plakk kertoi, että tuotetta on kehitetty edelleen.
”Kolme vuotta sitten ei ollut suosituksia ja vinkkejä, nyt tulkitsemme dataa asiakkaille tosi paljon. Sanomme, että arvojen perustella nyt kannattaa mennä kastelemaan tai nyt ei kannata tehdä kasvinsuojelua.”
Anturit mittaavat maan sähköisiä ominaisuuksia.
”Eri elementit eli ravinteet toimivat maassa eri tavalla. Osa tarttuu maahiukkasiin eikä liiku kovin paljoa. Pääasia mitä maa-aseman lukemista nähdään, on nitraatin eli typen liikkuminen.”
Mittausten perusteella lasketaan, montako kiloa typpeä on maasta vapautunut. Jos anturit ovat maassa läpi talven, lukemat kertovat käytettävissä olevan typen määrän keväällä.
”Ja kun kasvukauden aikana lisätään ravinteita, näkee, miten luvut muuttuvat.”
Yleensä toinen anturi asennetaan ruokamultakerroksen yläosaan, esimerkiksi kahdeksan sentin syvyyteen ja toinen syvemmälle. Kahden syvyyden avulla voi seurata ravinteiden kulkeutumista eri maakerroksissa ja kerrosten välillä. Voi arvioida, ovatko ravinteet juurten saatavilla vai ovatko ne huuhtoutumassa pois, Plakk toteaa.
Ravinteiden mittaustuloksen avulla viljapelloilla voi tehdä päätöksiä lannoituksesta: milloin syysviljaa lannoitetaan ensimmäisen kerran, milloin jaettua lannoitusta tehdään.
”Jos on ollut kuivaa, edellisen kierroksen lannoitteet voivat olla vielä liukenematta. Silloin ei kannata mennä levittämään lisää.”
Sipulinviljelijä vähensi lannoitteen käyttöä
Suomessa maa-asemia on käytössä 80, asiakkaita on 40. Plakk kertoo, että 60 prosenttia asiakkaista on vihannesviljelijöitä, 40 prosenttia tavallisia kasvinviljelytiloja.
”Eniten olemme panostaneet Englantiin, mutta nyt etsimme Suomesta jälleenmyyjää.”
Suomesta hän kertoo sipulinviljelijän käyttökokemuksista:
”Ensimmäisenä vuonna hän seurasi lukuja, mutta ei tehnyt viljelypäätöksiä niiden mukaan. Toisena vuonna hän teki ne päätökset ja sai todella isoja hyötyjä. Hän on keskimäärin voinut vähentää typpilannoitusta 30 pinnaa, eräällä lohkolla jopa 70 prosenttia. Silti sato on sama ja laatu on sama.”
Lannoitusta vähentämällä sipulin säilyvyys on jopa parantunut, kun sille ei ole kasvukauden lopulla ylimääräisiä ravinteita tarjolla.
”Oikeat viljelijät käyttävät näitä, säästävät tämän avulla rahaa”, Plakk toteaa.
Miten viljatilalla tuloksia voi hyödyntää?
”Niistä näkee, milloin on viljalle oikea aika antaa lisälannoitus, ja paljonko. Luvut kertovat, milloin maaperän ravinteet ovat käytettävissä, ne kertovat mikä on veden tilanne ja muut olosuhteet maaperässä.”
Plakk toteaa monen ajattelevan 10-15 millin sateen jälkeen, että nyt kasvusto sai riittävästi vettä, voi mennä ruiskuttamaan.
”Mutta anturit kertovat, että vesi ei ole ehtinyt syvälle, se on vain 3-4 sentissä ja kasvi on stressissä. Ruiskuttamalla voi tehdä vahinkoa.”
Se mitä maaperässä tapahtuu, on vaikea nähdä silmillä. Pitää mitata, Plakk korostaa.
”Tällä näkee reaaliaikaisesti, mitä ravinteille maaperässä tapahtuu.”
Teksti ja kuvat: Saara Liespuu