Nykypäivän viljelijälle ei riitä enää pelkkä visuaalinen arvio tai kerran vuodessa tehty maanäyte – pelto tarvitsee tarkempaa ja jatkuvaa seurantaa. Yksi keskeisistä prosesseista, joka määrää sadon määrän ja laadun, on maassa tapahtuva mineralisaatio. Kun ymmärtää, miten ravinteet vapautuvat maassa ja milloin ne tulevat kasvien käyttöön, voidaan lannoitusta tehdä huomattavasti viisaammin, taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin.
Mitä mineralisaatio on?
Mineralisaatio on luonnollinen prosessi, jossa orgaaniseen aineeseen sitoutuneet ravinteet vapautuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon maaperän mikrobien hajotustoiminnan seurauksena. Mineralisaation nopeus riippuu useista tekijöistä: lämpötilasta, kosteudesta, maan ilmavuudesta, pH-arvosta sekä orgaanisen aineen määrästä ja laadusta. Suomen (ja Viron) ilmastossa mineralisaatio on kausittaista. Mineralisaation ymmärtäminen on viljelijälle elintärkeää, sillä se auttaa optimoimaan lannoitusta ja parantamaan maan viljavuutta. Paul-Techin maa-asema mahdollistaa mineralisaatioprosessin seurannan reaaliaikaisesti.
Miten mineralisaation seuranta auttaa viljelijää?
Syyskylvöjen lannoituksessa voi säästää huomattavasti, kun tietää pellon ravinnetilan jo ennen kylvöä. Paul-Techin maa-aseman avulla saatavat ravinne- ja NO3-N -käyrät (kuvassa) antavat tästä selkeän kokonaiskuvan. Syyskylvöjä edeltävä mineralisaatio näkyy kaavioissa silloin, kun kasvit ovat jo käyttäneet annetun lannoitteen ja ravinteiden otto on päättynyt. Ravinteiden oton lopettaneet kasvit alkavat vanhentua ja hajota. Samoin näkyy myös esikasvin jäänteiden ja lannan vaikutus. Suotuisissa lämpötila- ja kosteusoloissa orgaanisen aineksen hajoaminen maassa on nopeaa. Myös viljelykasvilla on merkitystä: palkokasvien jäänteistä vapautuu typpeä nopeasti, ristikukkaisista hieman hitaammin ja viljojen jäänteiden hajoaminen vie jo enemmän aikaa.
Tämä vuosi on ollut erityisen suotuisa sekä kasvien ravinteiden käytön että mineralisaation kannalta. Ravinnetasojen nousu ennen sadonkorjuuta on ollut selkeästi havaittavissa, mikä mahdollistaa seuraavan kasvin typpilannoituksen merkittävän vähentämisen tai jopa pois jättämisen. Liiallinen typpi ennen talvea heikentää kasvien talvehtimista, ja kasvien käyttämättä jäänyt liukoinen typpi huuhtoutuu helposti maasta pois. Jos viljelykierrossa seuraa kevätvilja, mineralisaation kautta syntynyt typpi on mahdollista säilyttää pellossa käyttämällä kerääjäkasveja.
Yhteenveto
Mineralisaation seuranta on tärkeä työkalu nykyaikaisessa maataloudessa. Se auttaa viljelijää toimimaan tietoisemmin, tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Paul-Techin maa-asema tarjoaa arvokasta tukea, sillä sen avulla voi seurata mineralisaatiota eri kausina ja eri lohkoilla – ja tehdä päätöksiä faktoihin, ei arvauksiin, perustuen. Reaaliaikainen data antaa varmuuden siitä, että pelto saa juuri sitä, mitä se tarvitsee – ei enempää eikä vähempää.
👉 Haluatko nähdä, miten Paul-Techin maa-asema auttaa sinua seuraamaan mineralisaatiota ja muita maaperäprosesseja? Varaa maksuton demo, niin löydämme juuri sinun pelloillesi sopivan ratkaisun.