Maataloudessa toimivia mittalaitteita ei synny sattumalta. Ne syntyvät silloin, kun insinöörimäinen logiikka, fysiikka ja agronominen ymmärrys ovat linjassa – ja kun riippumaton tutkimus myös vahvistaa tämän logiikan.
Käsikäyttöinen Percometer-laite ja Paul-Techin kiinteä maaperäasema ovat saman insinöörin ja tutkijan, Tiit Plakkin, kehittämiä. Molemmat laitteet perustuvat samaan elektrofysikaaliseen ja agronomiseen mittausperiaatteeseen, joka on kehittynyt vuosikymmenten tutkimus- ja kehitystyön tuloksena.
On tärkeää korostaa, että Paul-Techin kiinteä maaperäasema oli kehitetty jo ennen Percometeriin liittyvää tutkimusta, joka toteutettiin Viron maaeluyliopistossa (Estonian University of Life Sciences) vuonna 2021. Toisin sanoen mittausperiaate ei kehittynyt tämän tutkimuksen aikana, vaan tutkimus antoi sille riippumattoman ja kvantitatiivisen vahvistuksen.
Tutkimus vahvisti mittausperiaatteen tarkkuuden ja agronomisen merkityksellisyyden
Viron maaeluyliopiston professoreiden Alar Astoverin ja Endla Reintamin ohjauksessa Merko Kärp sai valmiiksi pro gradu -tutkielmansa:
“Effect of measurement method and fertilisation to soil moisture and electrical conductivity” (2022), jossa verrattiin eri menetelmiä maaperän sähkönjohtavuuden ja kosteuden mittaamiseen.
Tutkimuksessa analysoitiin kolmea lähestymistapaa:
- laboratoriomittaukset maaperänäytteistä (mukaan lukien maaliuoksen sähköiset parametrit)
- kiinteät Y-maaperäanturit
- Percometerilla tehdyt mittaukset
Tavoitteena oli arvioida, mitkä menetelmät heijastavat parhaiten lannoituksen vaikutusta ja soveltuvat käytännön lannoituspäätösten tekemiseen.
Lannoituksen vaikutus näkyi selkeimmin Percometer-mittauksissa
Tulokset olivat yksiselitteiset.
Percometerilla mitattu maaperän sähkönjohtavuus oli vahvimmin yhteydessä mineraalisen typen levitysmääriin:
- kun kaikki koevaihtoehdot tarkasteltiin yhdessä, korrelaatio oli r ≈ 0,80
- pelkästään mineraalilannoitetta saaneilla koeruuduilla se oli jopa r = 0,97
Vertailun vuoksi:
- laboratoriossa mitatun EC:n yhteys oli noin r ≈ 0,6
- kiinteiden Y-maaperäantureiden lukemissa yhteys oli vielä heikompi
Tämä vahvisti, että Percometerin mittausperiaate reagoi herkimmin lannoitukseen ja heijastaa niiden ravinnesuolojen määrää, jotka päätyvät maaliuokseen – eli juuri sitä osaa lannoitteesta, joka on kasveille todellisuudessa käyttökelpoista.
Vahvin yhteys satoon oikeaan aikaan
Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen myös mittausten ajoitusta.
Toukokuun loppu osoittautui erityisen tärkeäksi, koska kevätvehnän kohdalla on silloin vielä mahdollista tehdä kasvukauden aikaisia päätöksiä lisälannoituksesta.
Juuri tuona ajanjaksona kävi ilmi, että:
Maaperän sähkönjohtavuus, joka mitattiin Percometerilla, oli vahvimmin yhteydessä myöhempään satotasoon ja päihitti sekä laboratoriomittaukset että kiinteät Y-anturit.
Tämä osoitti selvästi, että mittausperiaate:
- ei kuvaa pelkästään “maata”
- vaan liittyy suoraan kasvien ravitsemukseen ja sadon muodostumiseen
Professori Alar Astover tiivisti tulokset seuraavasti:
“Sähkönjohtavuuden mittaaminen maaperäantureilla ja tulosten yhdistäminen käytännön lannoitussuosituksiin on vakava haaste kaikkialla maailmassa. Pitkäaikaisten kokeidemme perusteella Paul-Techin antureiden herkkyys näihin mittauksiin on kuitenkin erittäin lupaava ja tarjoaa lisätietoa lannoituksen suunnitteluun.”
Paul-Techin kiinteä maaperäasema – sama logiikka jatkuvassa ja tilallisessa mittauksessa
Jos Percometer mahdollistaa yhden tarkan pistemittauksen, Paul-Techin kiinteä maaperäasema:
- käyttää samaa tieteellisesti vahvistettua mittausperiaatetta
- laajentaa sen jatkuvaan, automaattiseen ja keskeytymättömään seurantaan ajan yli
- mahdollistaa tilallisen seurannan enintään kolmessa mittauspisteessä – jotta voidaan arvioida veden ja ravinteiden liikkumista sekä muutoksia maaperässä eri syvyyksillä tai etäisyyksillä
Jos Percometer kysyy:
“Mikä on maaperän tila juuri nyt?”
niin maaperäasema kysyy:
“Miten tuo tila kehittyy, säilyy ja muuttuu – ajassa ja tilassa?”
Ajan ja tilan ulottuvuudet olivat käsikäyttöisen mittauksen luonnollinen rajoitus – eivät rajoita mittauksen laatua.
Yhteenveto: insinööritekninen jatkuvuus + tieteellinen vahvistus
Paul-Techin maaperäasema on:
- saman insinöörin kehittämä ratkaisu
- Percometerin mittausperiaatteen looginen seuraava askel
- jonka tarkkuus ja agronominen merkityksellisyys vahvistettiin riippumattomalla tutkimuksella
Tiede vahvisti, että se toimii.
Ja juuri näin syntyy aidosti toimiva täsmäviljely.